lauantai 6. helmikuuta 2010

Buddhalaista etiikkaa

Buddhalainen etiikka ei ole peräisin jumalilta ja buddhalaiset sitoutuvat siihen vapaehtoisesti. Etiikka perustellaan yleensä maanläheisellä filosofialla ja psykologialla, eikä yliluonnollisilla asioilla, kuten jumalan tahdolla. (No, tottahan jälleensyntymä on osa buddhalaisuutta, mutta se ei ole niin keskeinen käsite, kuin esim. kouluissa annetaan ymmärtää...) Etiikan kannalta ei mielestäni ei ole niin oleellista miettiä mikä on oikein ja mikä väärin, kuin se miten etiikka perustellaan ja sitäkin oleellisempaa on miettiä, kuinka eettiset ihanteet on saavutettavissa. Buddhalainen psykologia ja meditaatio antaa myös selkeitä keinoja ihanteiden saavuttamiseksi.

Buddhalaisuudessa ei ole synnin käsitettä, sen sijaan puhutaan "taitavista" ja taitamattomista" teoista. Taitava toiminta tulee viisaudesta, anteliaisuudesta ja myötätunnosta, vie kohti valaistumista ja on yksinkertaisesti järkevää. Taitamaton toiminta taas on tyhmää ja peräisin takertumisesta, vihasta/torjunnasta ja tietämättömyydestä. Viisi periaatetta kuvaa maallikkobuddhalaisten etiikkaa ja ne eivät ole käskyjä, vaan periaatteita:

Viisi periaatetta ovat:
1) Pidättäytyä elämän tuhoamisesta
2) Pidättäytyä ottamasta mitä ei ole annettu
3) Pidättäytyä seksuaalisesta väärinkäytöksestä (= kohtuus ja vahingoittamattomuus)
4) Pidättäytyä väärästä puheesta (= valehtelusta, juoruilusta, loukkauksista, karkeasta ja joutavasta puheesta)
5) Pidättäytyä mielen sumentamisesta (= päihteiden käytöstä)

Viiden periaatteen rikkominen ei siis ole varsinaisesti synti ja yleensä niiden henki on kirjainta tärkeämpää. Buddhalaisuudessa mielentila jossa toimitaan on tärkeämpi, kuin teko itse. Esimerkiksi auton alle jääneen, mutta hengissä kituvan eläimen lopettaminen on varmasti myötätuntoista, vaikka periaatteessa rikkookin 1. periaatetta vastaan.

Kaikki toimintahan tosiaan lähtee mielentilasta ja tunteistamme. Esimerkiksi suhtaudut varmasti vihaamasi ihmisen loukkaukseen eri tavoin, kuin pitämäsi ihmisen. Reaktioon vaikuttaa varmasti myös oletko itse äkäinen vai iloinen. Buddhalaisessa psykologiassa ajatellaan, että kaikki tunteet ovat lähtöisin omasta mielestä ja syntyvät riippuen siitä, mikä on asenteemme, käsityksemme tai ennakkoluulomme asiaa kohtaan. Mikään ulkopuolinen ei aiheuta tunteita - ne vain syntyvät edellisten tunnetilojen pohjalta. Siksi olisi hyvin oleellista kehittää tietoisuutta omista tunteista ja mielentiloista. Tietoisuus on merkittävä arvo buddhalaisuudessa, jota kehitetään meditaatiolla. Tietoisuuden ja mielenhallinnan ylläpitämiseen perustuukin tuo viides periaate.

Myötätunto ja anteliaisuus ovat myös suuria buddhalaisia arvoja. Periaatteessahan ei tarvita muuta kuin myötätuntoa. Jos tuntee todellista myötätuntoa muita kohtaan, ei tarvitse ketään käskemään olemaan tuottamatta kärsimystä. Sen kyllä ymmärtää ilmankin. Buddhalaisuudessa on metta bhavana -meditaatio, jolla kehitetään rakkauden tunnetta kaikkia eläviä olentoja, myös eläimiä, kohtaan. Buddhalainen filosofia voi auttaa myös myötätunnon kehittämiseen. Sen mukaan jokainen ihminen ja eläin pyrkii onnellisuuteen, haluaa välttää kärsimystä ja kaikkia yhdistää mahdollisuus valaistumiseen. Joskus "mielenmyrkyt" eli viha, ahneus/takertuminen tai tietämättömyys estävät ymmärtämästä kaikkien tekojen todellisia seurauksia itselle tai muille. Jollakin tapaa kuitenkin jokainen kohtaa tekojensa seuraukset. No, tässä tulee sitten jälleensyntymän käsite mukaan, koska buddhalaisuuden mukaan seuraukset tuntuvat joskus vasta seuraavasa elämässä, ei aina tässä. Tämän elämän seurauksiahan olisi esim. vankila tai muiden ihmisten suhtautuminen pahantekijään.

3 kommenttia:

  1. Kaikessa, mitä teemme, on olennaista tekojemme motivaatio. Mihin teoillamme pyrimme, toimimmeko bona fide vaiko mala fide, mitkä ovat vaikuttimemme ja mihin teoillamme pyrimme.

    Aina on muistettava, että jokaisella elollisella olennolla on buddha-dhatu ja sellaisena kyky valaistumiseen. Vaikka tämä olento olisi kuinka inhottava, vastenmielinen tai tuhoisa. Jos kyse on ihmisestä, niin itselleen hän vain karmaa kerää.

    Itsepuolustus on OK, varautuminen aggression varalle on OK ja suorapuheisuus, kun kyseessä on destruktiivinen uskonto tai ideologia, on OK. Mutta viha tai pahantahtoisuus ei ole milloinkaan OK.

    VastaaPoista
  2. Kaikessa, mitä teemme, on olennaista tekojemme motivaatio. Mihin teoillamme pyrimme, toimimmeko bona fide vaiko mala fide, mitkä ovat vaikuttimemme ja mihin teoillamme pyrimme.

    Aina on muistettava, että jokaisella elollisella olennolla on buddha-dhatu ja sellaisena kyky valaistumiseen. Vaikka tämä olento olisi kuinka inhottava, vastenmielinen tai tuhoisa. Jos kyse on ihmisestä, niin itselleen hän vain karmaa kerää.

    Itsepuolustus on OK, varautuminen aggression varalle on OK ja suorapuheisuus, kun kyseessä on destruktiivinen uskonto tai ideologia, on OK. Mutta viha tai pahantahtoisuus ei ole milloinkaan OK.

    VastaaPoista