torstai 12. tammikuuta 2012

Vanhat hyvät ajat?

Penn ja Tellerin viime jakson aiheena oli vanhat ajat. Olivatko ne todellakin niin hyviä? Useinhan kuulee väitettävän, kuinka maailma on menossa huononpaan suuntaan ja ennen olivat asiat paremmin. Ehkä jopa että ihmisetkin olivat kivempia ja kiltimpiä ennen muinoin ja nykyisin ihmiskunnalta olisi moraalikin kateissa. Asiahan on nyt niin, että väittämä ei pidä paikkaansa. Ennen ei ollut maailma parempi. Pikemminkin asiat ovat nyt - ainakin Suomessa ja Euroopassa - paremmin kuin koskaan ennen.

Kun katselee kehityskulkuja useissa asioissa viimeisen 200 vuoden aikana, niin kehitys on ollut vain myönteistä. Ihmisten elinikä on kasvanut kymmeniä vuosia 1800-luvulta, jolloin Suomi oli käytännössä kehitysmaa. Kulkutaudit ja nälkä saattoivat ihmisiä ennenaikaiseen hautaan. Vielä 140 vuotta sitten suurina nälkävuosina yli 100 000 suomalaista kuoli nälkään ja tauteihin. Tätä voi olla vaikea ymmärtää, kun tänään nälän yllättäessä yleensä voimme vain marssia jääkaapille. Lukutaito ja koulutus eivät olleet itsestäänselvyyksiä.

Ja mitä tulee sen nykymaailman pahuuden, niin orjakauppahan oli aivan hyväksytty osa elämää 1800-luvulle asti. Itse asiassa Antiikin valtakunnat rakentuivat orjuuden varaan. Valitettavasti orjuuteen rinnastettavia ilmiöitä edelleen on, mutta nykyisin ne sentään yleisesti tuomitaan. Antiikin aikanahan myös gladiaattoritaistelut olivat suosittua kansanhuvia. Nykyisin taas aletaan ymmärtää, että myös härkätaistelut ovat epäeettisiä. Maailma oli muutenkin epätasa-arvoisempi. Naisillahan ei ollut juurikaan oikeuksia vielä 1800-luvulla. Kun Suomi antoi äänioikeuden naisille vuonna 1906, Suomi oli edistyksellinen! Vaikka orjuus lopetettiin Yhdysvalloissa 1860-luvulla, niin meni lähes sata vuotta, ennen kuin rotusyrjintää alettiin poistaa. Mielipiteen-, sanan- ja uskonnonvapaus tai demokratia eivät olleet aina itsestäänselviä. Ihmiset käyttivät enemmän väkivaltaa niin lastenkasvatuksessa kuin ulkopolitiikassa ja oikeudenkäynneissä. (kuolemanrangaistukset) Ihmiset hyväksytään nykyisin paremmin vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntaumuksesta, etnisestä alkuperästä, kielestä, uskonnosta ja ihonväristä huolimatta. Esimerkiksi Suomessakin on pakkosteriloitu kuuroja. Kuurojen väliset avioliitot olivat kiellettyjä vuosina 1929 - 1969. Kuurojen kouluissa viittomakieli oli kiellettyä oralismin periaatteiden mukaisesti. Viittomisesta oppilas sai karttakepistä sormilleen. Tämä nyt yhtenä esimerkkinä asiasta, josta ei ehkä tiedetä kovin paljon. Ihmisoikeudet on 1900-luvun keksintö.

Väitän että nykyisin siis maailma on rauhallisempi ja parempi paikka kuin koskaan ennen. Kyllä, maailma ei ole täydellinen ja meillähän on nyt aivan uudenlaisia ongelmia. On ydinaseet, kansainvälinen terrorismi, ilmastonmuutos ja muut ympäristöongelmat jne. Mutta eihän elämä ole koskaan ollut täydellistä ja varmasti vanhoissa ajoissakin on ollut hyvät puolensa. Miksi nyt saattaa tuntua, että pahoja asioita tapahtuu enemmän, kuin ennen? Internet tuo kaukaisetkin tapahtuvat lähes reaaliajassa tietoomme! Ennen pahoista asioista ei tiedetty tai niistä ei välitetty. Ei tainnut aikanaan kukaan nähdä mitään väärää noitavainoissa tai siinä miten eurooppalaiset kohtelivat alkuperäiskansoja eri puolilla maailmaa. Mutta nyt kun jossakin kivitetään ihmisiä, se nostaa protesteja. Se, että maailmassa tapahtuu pahoja asioita, mutta kukaan ei välitä, on kai pahempi, kuin se, että maailmassa tapahtuu pahoja asioita, mutta niitä ei hyväksytä ja niihin puututaan.

2 kommenttia:

  1. Toisaalta nykymaailma on järjestäytyneesti yksilökeskeisempi varsinkin länsimaissa, tai näin ainakin koen. Yhteisölliset arvot, joiden absoluuttinen parhaimmuus on toki kyseenalaistettavissa, eivät saa enää yhtä suurta sijaa yhteiskunnassa kuin "ennen".

    Ajattelen, ettei sillä ole väliä, millainen maailma oli ennen. Sillä puolestaan on väliä, minkälainen maailma oli ennen ihmisten mielestä. Kyse tässä asiassa on mielikuvasta, ajatuksesta, arvojen ja niiden toteutumisen havainnon yhdistelmästä. Uskon että tässä tapauksessa nimenomaan, eli siinä, että sanotaan vanhan maailman olleen parempi tavalla tai toisella, on ytimessä erityisesti yhteisöllisten arvojen ja elämän yksinkertaisuuden kokemus ja niiden prevalenssin ja laadun, luonteen, muuttuminen.

    "Ennen vanhaan" on idea, symboli, joka kuvaa jotain mitä halutaan, mutta joka ei nykyään toteudu. Eikä taaskaan kyse reaalisesta toteutumisesta vaan koetusta toteutumisesta. On toisaalta turha katsoa sitä, miten asiat todella ovat. Usein on merkittävämpää katsoa sitä, mitä ihmiset ajattelevat asioista. Kokemus ja todellisuus eivät ole suoraan yhtäläiset.

    Internetin merkitys on valtava. Ihmiset katsovat asioita maailmanlaajuisellakin tasolla ja ottavat osaa asioihin, joista aiemmin ei oltaisi kuultu kuin huhupuheita. Mitä tapahtuu toisaalla, tapahtuu effektiivisesti ihmisten mielissä myös muualla. Onko se välttämättä huono asia? Nythän ihmiset pitävät koko maapalloa ympäristönään vain oman välittömän havaintokehänsä sijasta.

    VastaaPoista
  2. Hyviä huomioita. Luultavasti tuo yhteisöllisyys ja elämän yksinkertaisuus ovatkin juuri niitä asioita, joita kaivataan menneisyydestä.

    En sanonutkaan, että on huono asia, että ihmiset saavat nyt tietoa kaukaisistakin tapahtumista. Tämä vain voi aiheuttaa tunteen, että maailmassa on nyt ehkä enemmän pahoja asioita.

    VastaaPoista