keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Aistivammaisten historiaa aikajanalla

Tässä lyhyt aikajana kuulo- ja näkövammaisten historiasta. Voit myös lukea aikaisemman kirjoitukseni varhaisimmista viittauksista sokeuteen maailmankirjallisuudessa.

300-luku eaa. Aristoteles väittää kuurojen olevan kykenemättömiä ajatteluun, koska ajattelu hänen mukaan vaatii puhuttua kieltä. Näin ollen kuuroja ei myöskään voisi kouluttaa.

30.10.1749 Volfgang Helsingius, varhaisin tunnettu suomalainen kuuro, syntyy Iisalmessa. Hänen sukulaisensa Abraham Argillander (1722 – 1800) opettaa häntä 1760-luvulla lukemaan, kirjoittamaan ja lukemaan huulilta. Tämän ansiosta Helsingius pystyy jatkamaan opintojaan Tukholmassa.

1755 Charles L’Epee (1712-1789) perustaa Ranskaan maailman ensimmäisen kuurojen koulun.

1776 Charles L’Epee kirjoittaa viittomakielen käyttöä (ranskalaisen metodin) puolustavan kirjan vastauksena oralisteille, joiden mielestä kuurojen kouluissa pitäisi käyttää vain puhuttua kieltä (saksalainen metodi). Kirjassa hän osoittaa kielitieteen avulla viittomakielen etuja kuuroille.

1824 Sokeutunut Louis Braille (1809 – 1852) kehittelee 15-vuotiaana koululaisena pistekirjoituksen. Hänen pistekirjoitusjärjestelmä perustuu kuuden pisteen ryhmään, josta voi muodostaa 63 erilaista merkkiä ja tyhjä suunnikas. Järjestelmä alkaa levitä seuraavina vuosikymmeninä laajaan käyttöön ja vuonna 1870 Pariisin konferenssi suosittelee pistekirjoista käytettäväksi kaikissa sokeiden kouluissa.

1846 Itsekin kuuro Carl Oscar Malm (1826 – 1863) avaa Porvooseen Suomen ensimmäisen kuurojen koulun. Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli lähtevät kehittymään koulussa käytetyn ruotsalaisen viittomakielen pohjalta. Suomalainen viittomakielinen yhteisö saa alkunsa.

1865 Helsinkiin perustetaan Suomen ensimmäinen sokeiden koulu.

19.12.1879 Frans Lejon (k. 1947) syntyy Yläneellä. Lejon kuurosokeutuu kaksivuotiaana isorokon seurauksena. Lejon luo uran puuseppänä, sorvarina, keksijänä ja puutarhurina.

27.6.1880 Helen Keller (k. 1.6.1968) syntyy Tuscumbiassa Alabamassa. Hän sairastuu 19 kuukauden iässä aivokuumeeseen ja kuurosokeutuu. Helen Keller luo elämäntyönsä kirjailijana ja luennoitsijana aistivammaisten aseman puolesta.

syyskuu 1880 Toinen kansainvälinen kuurojen opetuksen kongressi (”Milanon kongressi”) pidetään Milanossa. Kongressi, jonka päätöksen oli käytännössä lyöty lukkoon jo etukäteen, hylkäsi viittomakielen käytön kuurojen opetuksessa ja tuki oralismia, jonka mukaan kuurojen tulisi käyttää pelkästään puhuttua kieltä.

1886 Suomen ensimmäinen kuurojen yhdistys perustetaan Turussa.

1887 Sokeain Ystävät ry hyväntekeväisyysjärjestö perustetaan. Kyseessä on Suomen vanhin näkövammaisjärjestö.

1892 Suuressa osassa Suomen kuurojen kouluista luovutaan viittomakielen käytöstä ja siirrytään puheopetukseen (oralismi). Seuraavina vuosikymmeninä viittomakieli on kielletty kuurojen kouluissa ja sen käytöstä rangaistaan. Kuurot oppilaat jatkavat kiellosta huolimatta viittomista salaa asuntoloissa. Koulun jälkeen he jatkavat viittomakielen käyttöä perheissä, kuurojen yrityksissä ja yhdistyksissä.

1905 Suomen Kuuromykkäin liitto (nyk. Kuurojen Liitto) perustetaan.

1907 Suomen ensimmäinen näkövammaisten itsensä perustama järjestö, Sokeain liitto, perustetaan Helsingissä. Kuurojen museo aloittaa toimintansa.

1920 Suomen Kuurojen urheiluliitto perustetaan. Se on Suomen vanhin vammaisurheilujärjestö.

1921 Englantilainen sokeutunut valokuvaaja maalaa keppinsä valkoiseksi saadakseen paremmin autoilijoiden huomion ja keksii valkoisen kepin. Seuraavalla vuosikymmenellä keppi yleistyy Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Suomessakin muutaman vuosikymmenen kuluessa.

1928 Sokeain Keskusliitto (nyk. Näkövammaisten keskusliitto) perustettiin 17 yhdistyksen yhteistyökokouksessa niiden kattojärjestöksi Säätytalolla Helsingissä.

1929 Perinnöllisesti kuurojen avioliitot kielletään Suomessa. Kielto kumotaan vasta vuonna 1969.

1930 Suomen huonokuuloisten huoltoliitto perustetaan.

1950 Suomen Kuuromykkäin Liitto muuttaa nimensä Kuurojen Liitoksi. Nykyisin termiä kuuromykkä ei pidetä asiallisena, koska kuurot eivät ole mykkiä, heillähän on kieli.

1956 Suomen huonokuuloisten huoltoliitto muuttaa nimensä Kuulonhuoltoliitoksi (Nykyisin järjestön nimi on Kuuloliitto.). Samana vuonna kuurojen Kulttuuripäivät aloittavat toimintansa. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi ja siellä esitetään viittomakielistä kulttuuria.

1970-luku Viittomakielen käyttö sallitaan taas kuurojen kouluissa.

16.12.1971 Suomen kuurosokeat ry perustetaan. Yhdistyksen toiminnassa on mukana noin 850 kuurosokeaa henkilöä. Kuurosokeus ei tarkoita aina täydellistä kuuroutta ja sokeutta, suurin osa kuurosokeista näkee ja/tai kuulee jonkin verran.

1980 Sokeain Keskusliitto muuttaa nimensä Näkövammaisten Keskusliitoksi.

1980-luku Ensimmäiset sisäkorvaistutteet tulevat markkinoille. Nykyisin kuuroina syntyvistä lapsista suurin osa saa implantin.

1985 Suomalaisen viittomakielen tutkimus käynnistyy Helsingin yliopistossa Terhi Rissasen ”Viittomakielen perusrakenne” -tutkimuksen myötä.

1995 Suomalainen viittomakieli saa perustuslaillisen vähemmistökielen aseman.

2004 Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris valmistuu Helsingin Itäkeskukseen. Siellä toimivat Näkövammaisten Keskusliitto, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN), Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry (FAN), Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Suomen Kuurosokeat, Celia-kirjasto, Retinitis-yhdistys ry, Vammaisfoorumi ry ja Suomen Näkövammaissäätiö.

2008 Riku Virtanen valmistuu maailman ensimmäiseksi kuurosokeaksi lakimieheksi.

2009 Signmark tekee levytyssopimuksen Warner Music -levy-yhtiön kanssa ja näin hänestä tuli ensimmäinen kansainvälisen levy-yhtiön kanssa sopimuksen tehnyt kuuro.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti