sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Kielitaito on rikkaus - myös viittomakielen

Tällä viikolla on vietetty kansainvälistä kuurojen viikkoa ja viikko päättyy tänään kansainväliseen kuurojen päivään. Kuurojen maailmanliitto WFD on suositellut viikon teemaksi kaksikielisyyttä tunnuslauseella Sign bilingualism is a human right - viittomakielisten kaksikielisyys on ihmisoikeus.

Viittomakieli on luonnollinen kieli, joka on usein kuuron äidinkieli. Kuurot pitävätkin itseään kieli- ja kulttuurivähemmistönä, eivätkä vammaisina. Suomi on viittomakielisille vieras kieli, mutta nykyisin lähes kaikki kuurot lapset saavat sisäkorvaistutteen. Se on leikkauksella kalloon asennettava laite, joka mahdollistaa hyvän kuulon kuuroille tai kuuroutuneille. Laitteen avulla kuuro voi kuulla puhettakin ja oppia suomen kieli.

Jostakin syystä jotkut lääkärit uskovat viittomakielen haittaavan implanttia käyttävän lapsen puhutun kielen oppimista. Tämä ei kuitenkaan voi mitenkään pitää paikkansa: miksi kuuleva lapsi hylkäisi puhutun kielen ja käyttäisi vain viittomakieltä, jos kuitenkin kuulee puhetta? Sitä paitsi konkreettisten viittomien luulisi helpottavan abstraktien sanojen ymmärtämistä. Oikeastaan kaikkien implantin käyttäjien olisi hyvä hallita viittomakieli ja jotkut aikuisena kuuroutuneet ovatkin alkaneet opiskella viittomakieltä jopa implantin hankkimisen jälkeen. Implantti on vain apuväline, ilman sitä ei kuule mitään, eikä implantti tuo luonnollista kuuloa. Kaksikielisyys on aina rikkaus, oli kielipari mikä tahansa - kaksikieliset oppivat ymmärtämään eri kulttuureja, kun saavat kaksi jo "äidinmaidossaan".

Kuurojen kuulevat lapset ja sisarukset kasvavatkin kaksikielisessä ympäristössä ja oppivat kaksi kieltä automaattisesti. Mutta entä muut, joilla on kuuroja lähipiiirssä tai muuten kiinnostusta opiskella viittomaan? Viittomakieltä ei aina ymmärretä oikeaksi kieleksi ja sitä pidetään vain apuvälineenä. Tämä näkyy ainakin siinä, että viittomakielen opiskelu sujuvaksi on Suomessa hyvin vaikeaa ellei tarvitse sitä "aivan ehdottomasti" esimerkiksi vaikean kuulovamman tai ammatin vuoksi. Odotan sitä päivää, kun viittomakieltä aletaan opettaa edes lukioissa yhtenä vieraana kielenä muiden joukossa. Kielitaito on aina rikkaus ja viittomakielisten asema paranisi huomattavasti, jos viittomakieltä voisi opiskella nykyistä laajemmin. Viittomakieliset kuurot eivät yleensä osaa puhua suomea, toisin kuin muiden kielivähemmistöjen edustajat. Miksi siis viittomakieli ei jo ole osana lukioiden kielivalikoimaa?

1 kommentti:

  1. Olisi tosiaan tärkeää, että suomalaista viittomakieltä opetettaisiin peruskouluissa ja lukioissa valinnaisena aineena. Jyväskylän yliopistossa on jo koulutettu suomalaisen viittomakielen aineenopettajia, jotka toisin tekevät paljon aikuiskoulutuksen (tulkkikoulutus, viittomakielen ohjaajan koulutus) puolella. En usko, että kaikille riittäisi työtä em.paikoissa. Sinun kannattaisi tehdä asiasta aloite kotipaikassasi. Nyt on kunnallisvaalien aika! Voisin yrittää puhua kotikaupungissani tästä asiasta.

    VastaaPoista