torstai 15. elokuuta 2013

Vandaaleista vandalismiin

400-luvulla Rooman valtakunta oli hyvässä matkassa kohti tuhoaan. Yksi merkittävä riesa Roomalle olivat vandaalit. Tuolloin ei ollut kyse keistä tahansa nykypäivän julkista omaisuutta haittaavista tuholaisista, vaan vandaalit olivat yksi germaanikansa. Heidän perintönään on Rooman tuhon kiihdyttämisen ohella nykyään käytetyt termit vandaali ja vandalismi.

100-luku Roomalaisen historioitsija Tacituksen mainitsee vandaalit nimellä vandalii. Tässä vaiheessa vandaalit asuvat nykyisten Puolan ja Saksan alueilla.

31.12.406 Vandaalit ylittävät jäätyneen Rein-joen ja hyökkäävät Galliaan.

407 Vandaalit joen yli johdattanut kuningas Godigisel kaatuu taistelussa Galliassa frankkeja vastaan.

407-409 Vandaalit ryöstelevät Galliaa ennen siirtymistään Espanjaan.

428 Geiserikistä tulee vandaalien kuningas ja saavuttaa vuoteen 477 mennessä enemmän menestystä, kuin kukaan toinen vandaalikuningas.

429 Vandaalit ylittävät Gibraltarin 80 000 miehen laivastolla. Seuraavina vuosina vandaalit valloittavat Pohjois-Afrikan Tunisiasta Numidiaan ja perustavat ensimmäisenä germaanikansana Roomaa uhkaavan valtakunnan Rooman alueelle. Roomalaiset menettävät "vilja-aittansa" ja yksinoikeutensa Välimereen.

440-luku Areiolaiseen kristittyyn lahkoon kuuluvat vandaalit vainoavat ankarasti katolisia.

455 Geiserik marsittaa joukkonsa Roomaan. Paavi ei saa suostuteltua häntä kääntymään takaisin, mutta Geiserik lupaa olla tuhoamatta kaupunkia ja murhaamatta sen asukkaita. Vandaalit kuitenkin pitävät kiinni aikeistaan ryöstää Rooma, eikä paavi tai roomalaiset pysty sitä estämään.

2. kesäkuuta 455 Rooman portit avataan ja useimmmat asukkaat pakenevat kaupungista vandaalien tieltä, myös itse keisari pakenee kaupungista. Vandaalit ryöstävät Roomaa 14 päivää ja vievät kaupungista kaiken arvokkaan minkä irti saavat, mukaan lukien erään temppelin katon kultalevyt. Lisäksi mukaan lähtee keisarinna tyttärineen. Joidenkin kirjoitusten mukaan vandaalit pitivät Geiserikin lupauksen eivätkä tuhonneet mitään rakennuksia tai murhanneet kaupungin asukkaita. Jos tämä väite on tosi, vandaalit eivät syyllistyneetkään vandalismiin.

25. tammikuuta 477 Kuningas Geiserik kuolee Karthagossa.

535 Bysantin keisari Justinianus valloittaa vandaalien valtakunnan.

1794 Ranskalainen piispa Henri Grégoire keksii sanan vandalismi kuvaamaan Ranskan vallankumouksen aikaista kulttuurimonumenttien tuhoamista. Hän ehkä päätyi valitsemaan vandaalit terminsä perustaksi juuri Rooman ryöstöä muistellen. Vandaalit eivät kuitenkaan olleet sen tuhoisampia kuin muutkaan "barbaari"kansat.

Tärkeimmät lähteet
  • Thomas J. Graughwell 2009: Barbaarien valloitukset
  • Risto Kari, Historian ABC

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti